Tällä viikolla olen jättänyt Nachon isojen kanssa nukkumaan aamulla, kun lähden töihin. Ollaan herätty sen verran aiemmin, että ehditään aamulla leikkiä, lenkkeillä ja syödä hyvin ja sittenhän voikin jo käydä nukkumaan. Jää ihan nätisti olkkariin nukkumaan, kun isot on seurana ja on tullut unisen oloisena vastaan, kun tulen sitä hakemaan. Huh, toivottavasti tämä hyvä kehitys jatkuu.
Olen hakenut sen sitten lounasaikaan mukaan töihin, ettei tule liian pitkää yksinoloa. Nyt se vaan on jo niin tuttu toimistolla, että ryntäilee ympäriinsä ja käy moikkaamassa kaikki tutut. Pieniä hankaluuksia saada sitä enää pysymään minun paikalla. Toisaalta eihän noin pientä millään raaskisi jättää koko päiväksi yksin ja vähän pelkään, että se sitten alkaisi puuhailla jotain kotona, koska ei varmasti jaksa 9 h olla sielläkään vaan nukkumassa.
 |
| Ehkä sitä palloa jaksaa hetken natustaa. |
 |
| Valmiina ryntäilemään ympäriinsä toimistolla. |
 |
| Kokeilussa paikoillaan pysyminen kalkkunan kaulaa natustamassa. |
 |
| Mumsmums. |
 |
| Sitten voikin vähän levähtää, sylissä tietenkin. |
Kotona meno näyttää toivottavasti tältä:
 |
| Tiivis ja lämmin tunnelma. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti